[av_slideshow_full size=’featured’ stretch=” animation=’slide’ autoplay=’true’ interval=’5′ control_layout=’av-control-default’ src=” attachment=” attachment_size=” position=’top left’ repeat=’no-repeat’ attach=’scroll’]
[av_slide_full id=’535′ slide_type=” video=’http://’ mobile_image=” video_format=” video_ratio=’16:9′ video_controls=” video_mute=” video_loop=” video_autoplay=” title=” custom_title_size=” custom_content_size=” caption_pos=’caption_bottom’ link_apply=” link=” link_target=” button_label=’Click me’ button_color=’light’ link1=” link_target1=” button_label2=’Click me’ button_color2=’light’ link2=” link_target2=” font_color=” custom_title=” custom_content=” overlay_enable=” overlay_opacity=’0.5′ overlay_color=” overlay_pattern=” overlay_custom_pattern=”][/av_slide_full]
[av_slide_full id=’534′ slide_type=” video=’http://’ mobile_image=” video_format=” video_ratio=’16:9′ video_controls=” video_mute=” video_loop=” video_autoplay=” title=” custom_title_size=” custom_content_size=” caption_pos=’caption_bottom’ link_apply=” link=” link_target=” button_label=’Click me’ button_color=’light’ link1=” link_target1=” button_label2=’Click me’ button_color2=’light’ link2=” link_target2=” font_color=” custom_title=” custom_content=” overlay_enable=” overlay_opacity=’0.5′ overlay_color=” overlay_pattern=” overlay_custom_pattern=”][/av_slide_full]
[av_slide_full id=’533′ slide_type=” video=’http://’ mobile_image=” video_format=” video_ratio=’16:9′ video_controls=” video_mute=” video_loop=” video_autoplay=” title=” custom_title_size=” custom_content_size=” caption_pos=’caption_bottom’ link_apply=” link=” link_target=” button_label=’Click me’ button_color=’light’ link1=” link_target1=” button_label2=’Click me’ button_color2=’light’ link2=” link_target2=” font_color=” custom_title=” custom_content=” overlay_enable=” overlay_opacity=’0.5′ overlay_color=” overlay_pattern=” overlay_custom_pattern=”][/av_slide_full]
[av_slide_full id=’532′ slide_type=” video=’http://’ mobile_image=” video_format=” video_ratio=’16:9′ video_controls=” video_mute=” video_loop=” video_autoplay=” title=” custom_title_size=” custom_content_size=” caption_pos=’caption_bottom’ link_apply=” link=” link_target=” button_label=’Click me’ button_color=’light’ link1=” link_target1=” button_label2=’Click me’ button_color2=’light’ link2=” link_target2=” font_color=” custom_title=” custom_content=” overlay_enable=” overlay_opacity=’0.5′ overlay_color=” overlay_pattern=” overlay_custom_pattern=”][/av_slide_full]
[/av_slideshow_full]

[av_tab_container position=’sidebar_tab sidebar_tab_left’ boxed=’noborder_tabs’ initial=’1′]
[av_tab title=’Taaguut “Aasiaat”‘ icon_select=’yes’ icon=’ue841′ font=’entypo-fontello’]

Taaguut ”Aasiaat”

Ulloq manna tikillugu Aasiaat sooq taama taaguuteqarnersoq erseqqivissumik ilisimaneqanngilaq. Isumaqartoqartarporlu ukiut 250-it matuma siorna Aasiaat taaguutigisimagaat ”Aasiat” – aasivissiorianit aqqusaarfiusarnini ateqaatigalugu.

 

Egedesmindep tunngavilerneqarnera

Niels Rasch Egede-p 1759-imi ataatani Hans Egede nunatsinnut ajoqersuiartortitaq siulleq eqqaaniarlugu, Nassuttuup avannaaniittumi Eqalussuarni Egedesminde tunngavilerpaa. Inissisimaviali tulluarpallaanngimmat 1763-imi niuertoqarfiup qeqertaanut maanna inissisimavianut (Aasiannut) nuunneqarpoq, J.P Dorf siulersortigalugu, Jens Schmidt kiisalu Adam Thorning peqatigalugit. Massakkullu inissisimavia aaffanniat ”Jesse Bay”-imik taajortarsimammavaat.

Paasissutissat Katersugaasivimmiit aaneqarput, atuakkamillu uannga tigulaagaallutik: ”Aasiaat ukiuni 250-ini”.

Suliarinnittoq: Nivikka Rafaelsen, 2o, 2015/16

[/av_tab]
[av_tab title=’Aasianni ukiup kaajallannera’ icon_select=’yes’ icon=’ue85b’ font=’entypo-fontello’]

Aasianni ukiup ingerlanerani pisartut

Januar:

Januarip aallaqqaataaniit Kunngit pingasut ulluisa tungaannut, mitaartut takussaalersaraat. Nalinginnaq atisalersorsimallutik illunut iseqattaartarput, isertinneqaraangamillu qititsinneqartarput sukujunnillu tunineqartarlutik. Ilaalli illoqarfimmi takussaanerusarput inunnillu malersuisaqattaarlutik. Ulloq kingulleq, tassa 6. Januar, sakkortusaarnerusarput naggataarfigisaramikku, taavalu unnuap qeqqaraangat mitaartut kiinappaarneqartarput.

Kunngit pingasut ulluanni juullip pisatai piiarneqartarput, illoqarfiullu orpia qaminneqartarluni.

  1. Januar persuarsiornartumik seqineq nuinersiorneqartarpoq. Atuartut, ilinniartut allallu seqinniartarput, ullorlu taanna seqineq piffissami aaliangersiamasumi nuisarpoq, tassa nal. 12:05. Seqinniarnerlu pisarpoq seqinniarfimmi/ Tele Bakken-imi. GUX-ertut seqinniareernerup kingorna atuarfiliaqqittarput, kakao-suullutik boor´lutuullutillu.

Aamma Januarip qeqqata nalaani ”Ulloq kulturisiorfik” ingerlanneqartarpoq, taanna tassaavoq kikkulluunniit peqataaffigisinnaasaannik suliffeqarfiit ammatitsinerat, tamanit pulaarneqarsinnaallutik. GUX-Aasiaat aamma ammatitsisunut ilaasarpoq, ilinniartitsisut, kollegiepædagogit atuartullu piareersagaannik takutitassarpassuaateqartarlutik.

Februar/Marts: Piffissami tassani silap pissusaa apeqqutaalluni imaq sikusimasarpoq, inuillu sikumi takussaalersarput: aalisartut, arsaattut, pisuttuartut, ataartut, imertartullu, kiisalu qimussertut snescooterertullu. Taakkunanilu qaammatini sila issinnerpaaffimminiittarpoq inuillu oqorsarnerulersarlutik. Aamma qaammatini avannaani ”Avannaata qimussersua” ingerlanneqartarpoq, qaasuitsup kommuniani illoqarfiit ukiumiit ukiumut tulleriiaallutik aaqqissortagaanni. Avannaata qimussersua tassaavoq, qimusserluni sukkanniunnermik unammersuarneq. Qimussertut ingerlaarfiat isorartoorsuusarpoq.

April/Maj: Aput aakkiartulersarpoq seqernup kissarneranik. Maaji aallartikkaangat ”Maajimi peqqissuusa” aallartinneqarpoq. Taanna tassaavoq kikkulluunniit peqqinnerusumik inuuneqalerusuttut peqataaffigisinnaasat. Maaji tamaat, ullut tamaasa timersuutit assigiinngitsut peqataaffigineqarsinnaasarput, timersortalerlaaniit timersortuartartunit peqataaffigineqarsinnaasut.

Maajip 27- ata missaani seqineq Aasianni kaaviinnnalertarpoq. Seqineq kaaviinnaleraangat takornartaanngilaq inuit aneernerulertarnerat, pinialunniartut unnuakkut angalaartarnerat takussaanerulertarpoq, meeqqallu aamma piggartunerulertarlutik. Avataaniit tikittuulluni unnuami sinissaaruttalerneq tupaallannalaarsinnaasarpoq, akerlianilli aamma nukissaqarnerulerneq nuannaajallaataasarluni.

Aasaq meeqqat aallartittarpaat, pissutingalugu juunip aallaqqaataat tassaatinneqartarpoq Meeqqat ulluat, ullormilu tassani meeqqanut sammisaqartitsisoqartarpoq.

  1. Juni inuiattut ullorsiortarpugut, inatsisartunilu ilaasortat arlaat Aasiammioq oqalugiartinneqartarluni. Junip naalernerani Midnightsun Marathon ingerlanneqartarpoq, taannalu tassaavoq aqqusinikkut Aasiaat kaajallallugu arpanneq.

Juli/August: GUX-imut atuariartortut tikeralertarput, ilinniartitsisussallu nutaat aamma tikittarput atuarfimmiillu tikilluaqquneqartarput. Aasiaat eqqaat angalaarfigissorsuummat angalaarrattut takussaasarput.

September: Septemberip aallartinnerani atuartunit qilanaarineqartartoq NIPIAA Rockfestival ingerlanneqartarpoq, ullut arlallit nipilersortartut assigiinngitsut, ilaatigut avataanit tikittut, peqataaffigisagaat. Aamma septemberimi paarnat naligisarpaat, Aasiaallu qeqertaani nuniattut takussaasarput.

November: Novembarip naajartornerani seqineq inuulluaqqusarparput, tassami kaperlak aallartittarmat. Ukioq taartorsuaq ilaannut anigoruminaatsutut misinnarsinnaasartoq aallartittarpoq.

December: Ukiup taarseruttornerani adventit siullianni illoqarfiup orpia ikinneqartarpoq, ullorissallu igalaaniittut allallu juullip pisatai ikumasartut aamma ikinneqartarlutik. Decembari juullip qaammatigaa, adventillu tulleriaat kalaallit pingaartittaqaat persuarsiorfittut atortarlugit. Juullip ullui, 24., 25., aamma 26. decembari ilaqutariittut juullisiorfiusarput, atuartorpassuit toqqartarpaat angerlarlutik juullisioriartornissartik, ilaqarpulli Aasianni juullisiorusunnerusartunik. Taakku aamma soorunami nuannersumik juullisiornissaat GUX-imit isumagineqartarpoq.

 

Suliarinnittut: Johanne Bernhardsen aamma Ulunnguaq G. Sørensen, 2.o, 2015/16

[/av_tab]
[av_tab title=’Aasianni nipilersorneq’ icon_select=’yes’ icon=’ue801′ font=’entypo-fontello’]

Aasianni nipilersorneq

Aasiaat illoqarfik tassaanerarneqartarpoq nipilersornerup illoqarfia. Tassami Aasianni nipilersoqatigiippaaluit, nunatta sinnerani aamma nuannarineqartaqisut pilersinneqarsimapput. Eqqaaginnartigit , Ado Lyngep nipilersoqatigiivi, Inneruulat, Piitsukkut, Ole Kristiansenilu. Immiussisarfik ULO aamma Aasianni angerlarsimaffeqarsimavoq, 1992-imi Sisimiunut nuunneqarnissami tungaanut. Immikkullu aamma eqqaasariaqarpoq ”IGDLO”, ullumikkut atuartut klubbeertugaat, nipilersortarfittut atorluarneqartarsimasoq.

Ullumikkut Aasianni nipilersornerup tungaatigut nuannarineqarluartartut ingerlalluartullu tassaapput ”Nipiaa Rock Festival” aappaattullu ”X-Factor”, erinarsortartunik unammisitsinerit.

NIPEAA 1983-mi pilersinneqarsimavoq, oqaatsinit ukunanit naalisagaalluni: ”Nipilersortartut Peqatigiiffiat Aasiaat”. Taaguutaa NIPEAA kukkunikkut NIPIAA-mik allanneqarsimavoq, taamanili taaguut taanna atorneqalerpoq. Ukiut ingerlanerini NIPIAA assigiinngitsunik siulersuisoqartarsimavoq, illoqarfimmi tusarnaartitsinerit, kiisalu nuannarineqarluartartoq Nipiaa Rockfestival ingerlattarsimallugit. Festivali ingerlanneqartarpoq septemberip aallartilaarnerani, ulluni marlunni ingerlanneqartarluni, unnuullu ingerlanerani nipilersortartut assingiinngitsut ilaatigut illoqarfiup avataanit tikisinneqarsimasut appisimaartinneqartarlutik. Ukioq 2015-imi NIPIAA-p ukiorpaalunni siulittaasorisimasaa, Peter Olsen, tunuarniarluni nalunaaruteqarpoq, kingornalu peqatigiiffimmik nutaamik aallartitsisoqarpoq, taaguuteqalersumik: INUSSUIT. Taakkulu siunertaasa ilagaat festivaalip ingerlatiinnarneqarnissaa, illoqarfimmilu tusarnaartitsinerit assigiinngitsut ingerlanneqartarnissaat.

Ukiuni kingulliunerusuni ”X-Factor”-ertitsisarneq aallartinneqarsimavoq nuannarineqarluarlunilu isiginnaariartoqarluartarpoq. Aasiammiut Aasiannilu ilinniartut unammeqataasarput, isiginnaariarpassuaqartarporlu.

Suliarinnittut: Erina Zeeb aamma Jorna Siegstad, 2.o 2015/16
Paasissutissat ilaatigut atuakkamit uannga tiguneqarput: ”Aasiaat ukiuni 250-ini”

 

[/av_tab]
[av_tab title=’Aasianni timersorneq’ icon_select=’yes’ icon=’ue82a’ font=’entypo-fontello’]

Timersorneq

Aasiaat ilisimaneqaataasa ilagaat timersortartorpassuaqarnini, peqatigiiffeqarnerullu tungaatigut nukittuumik inissisimanini. Aasiammiutoorlugu ataarneq meeraaqqaniit utoqqaanerusunut aallunneqarluarpoq, ukiorlu naallugu sungiusartoqartarluni. ASP tassaavoq ataartartut tapersersuillu peqatigiiffiat. Ukiaanerani silami ataarneq ingerlanneqartarpoq, sapaatip akunnerata naaneri tamakkingajallugit unammiuaartoqartarluni, aasakkullu illup iluani silamilumi sungiusarneq ingerlanneqartarluni.

T-41 arsaattartut timersoqatigiiffigaat. 1941-mi pilersinneqarpoq ingerlalluaqaluni, ukiulli ilaanni uninngasutut ittarsimavoq, maannali 2000-ikkut aallartisimalerneraniit ingerlanneqaqqilerami ingerlalluartutut oqaatigineqarsinnaalluni. Meeqqaniit utoqqasaanut sungiusartarput, ukiukkut timersortarfimmi sungiusartoqarluni aasamilu silami.

Norsaq HC assammik arsarluni timersoqatigiiffiuvoq, meeqqanit, inuusuttuaqqanit inersimasunillu peqataaffingineqartarluni, timersortarfimmilu sungiusarnerit ingerlanneqartarput. Ukiuni kingulliunerusuni Norsaq HC unamminerni takutitsilluartartutut ilisimaneqarlerpoq, arlaleriarlunilu kajumissaaserneqartarluni.

Timersoqatigiiffiit allat makku aamma taaneqarsinnaapput: Tae-kwondortartut, ABK sulorartartut, orienteringsløbertartullu, kiisalu aamma arnaq timigissaqatigiittartut, utoqqaallu timersoqatigiittartut allallumi namminneq aallartitsimasut tusarsaasarput.

Aamma timersortarfissuarmi timigissartarfeqarpoq nukkassarfiusinnaasumik, cykelerfiusinnaasumik arpaffiusinnaasumik tilluuttuusaarfiusinnaasumillu.

Ilanngullugu taasariaqartartut tassaapput, ukiup ingerlanerani timersornerup tungaatigut Aasianni ingerlanneqartartut: ”Majimi peqqissuusa”, ”Aasiaat Midnightsun Marathon” kiisalu ”Arnanut arpanneq”.

 

Suliarinnittut: Johannes Brandt, Mads-Henrik Jakobsen, 2.o 2015/16

 

[/av_tab]
[/av_tab_container]